Вступление
[Intro]
[Verse 1]
Ei helpommaksi muutu aika, ei kevyemmäksi sen ajan tiet
ja vaikka mitä täällä tuulten teillä oppii, sen oppii, että valmis luopumaan
saa aina olla varmuudestaan, kun tyhjään tuuleen jälleen päätyy nojaamaan
vaan toivo tuhkan asunnoilla, se meissä elää, kehottaa
[Pre-Chorus]
Me yhdistämme, erotamme, tuhkaamme ja uutamme
me haihdutamme, tiivistämme, sulatamme, siivilöimme
pian meidän omanamme, lopultakin käsissämme
taivaan kyynel, myrkky korkein, kivi viisasten
[Chorus]
Se suuri työmme vasten kylmää maailmaa
se yhteytemme valoon sammumattomaan
se taikamme on eessä tuhon valtojen
se loitsii kevään, kantaa syksyt tuulien
[Interlude]
[Verse 2]
On meidät rakennettu täällä aikamme sanaan luottamaan
ja ihmiskasvoista on tehty peilit, joista omaa kuvaa haetaan
siis voiko olla pelkkä harha, että toisemme me täällä tunnetaan
vai onko kahle joka piinaa, se mihin täällä uskotaan
[Pre-Chorus]
Me valvomme ja rukoilemme, kiroamme, polvistumme
rakastellen juhlistamme, että kerran tapasimme
tässä meidän omanamme, elävänä välillämme
jalokivi tuskallinen, kivi hulluuden
[Chorus]
Se suuri työmme vasten kylmää maailmaa
se yhteytemme valoon sammumattomaan
se taikamme on eessä tuhon valtojen
se loitsii kevään, kantaa syksyt tuulien
[Outro]